Kekrimenu

KEKRIKEMUT on Talonpoikaiskulttuurisäätiön hanke, jonka tavoitteena on perinteisen sadonkorjuujuhla kekrin elvyttäminen vuotuiseksi tapahtumaksi. KEKRIMENU on osa tätä hankekokonaisuutta, johon sisältyy myös KEKRITARINAT, kekrinvieton tapa-, tarina-  ja leikkiperinteen tallentaminen lapsille soveltuvaan muotoon sekä KEKRIROKKI, vuotuinen nuorisokonsertti. Kekrimenu-hankkeessa on käynnistynyt kokkiopiskelijoille suunnattu reseptikilpailu, joka jatkuu marraskuun 2009 loppuun.

Perinteinen kekrinvietto

Loka-marraskuun vaihteessa alkoi vanhan suomalaisen ajanlaskun mukaan uusi kalenterivuosi. Siihen liittyi yleisesti  maatalousyhteisön työvuoden päätös, sadonkorjuujuhla, palkollisten vapaaviikko ja pestipaikkojen vaihtoviikko.
Kekrin aika alkoi kun karja oli tuotu sisätiloihin, jyvät laarissa, juurekset kuopassa ja syysteurastukset tehty.  Satokauden päättymistä juhlittiin uuden sadon antimilla ja juomilla mässäillen ja niitä tulevan vuoden menestyksen takeeksi uhraten. Kekri oli yhteisöllinen tapahtuma, jolla oli riitin, rituaalin ja seremonian piirteitä. Tupa siivottiin ja valmistettiin erityisiä lahti- ja sadonkorjuuaikaan liittyviä herkkuja, joita tarjottiin runsain mitoin omalle väelle, palkollisille, vieraille ja vainajille. Keitettiin viinat ja pantiin oluet ja ryypyn otti sellainenkin, joka ei muuten juonut ettei alkavan vuoden sato-onni tärvääntyisi. Ruoan loppuminen ja nälkäiseksi jääminen oli huono enne.
Kekrin juhlinnassa korostuu kolme seikkaa:
- arjesta irtiotto, yhteisöllinen juhliminen
- ylenpalttinen herkuttelu
- tarinat sekä taiat, joilla tulevaisuus yritettiin ottaa haltuun.
Vuonna 1955 pyhäinpäivä siirrettiin lauantaihin, jolloin kaupungista otettiin vielä joukolla suunta kotiseudulle syksyn ainoan pitkän viikonlopun ja kekrin viettoon. Moneen vuosikymmeneen satovuoden päättymisestä ei ole enää ollut kansallisen juhlinnan aiheeksi; talonpoikainen yhtenäiskulttuuri on pirstaloitunut ja suhde ruokaankin arkipäiväistynyt. Vuoden satokierto on kuitenkin entisellään; pellon antimet ovat yhä herkullisimmillaan sadonkorjuun aikaan ja yhä vielä tulevan satovuoden aprikointi on syksyn keskeisiä puheenaiheita. TV:stä seurataan globaaleja ennusmerkkejä, ilmaston lämpenemistä ja sen seurauksia kuivuuden, tulvien ja myrskyjen riepottelemilla alueilla. Ja satokierron päättyminen aloittaa yhä edelleen ruoan perustuotannossa työskentelevien lomakauden ja kausityöläisten poistumisen tiloilta.

Kekrimenu

Perinneruokien näkökulmasta kekri ei ole kovin monipuolinen. Viljeltävien lajikkeiden määrä oli nykyistä suppeampi, ja raaka-aineiden jalostus vähäistä. Juhla-aterialle teurastettiin lammas tai sika, valmistettiin juustoja ja uutisviljasta sekä juureksista alueellisesti vaihtelevia ruokia. Kaikki, mitä tarjolle tuotiin, oli kerätty luonnosta tai valmistettu oman tilan raaka-aineista.
mtk_possuKekrin ruokaperinteen elinvoimaiset osat liittyvät ajankohtaan ja juhlan viettotapaan. Kekri oli yhteisöllinen tapahtuma, jota juhlittiin syyssadon antimin, jotka nykynäkökulmasta olivat vielä luonnonmukaisesti tuotettua lähiruokaa. Nämä on nostettu Talonpoikaiskulttuurisäätiön hankkeen keskiöön. Tärkeänä pidetään myös monipuolisuutta ja paikallisuutta, mistä syystä yhtenä tavoitteena on kiinnittää huomiota paikallisiin pienvalmistajiin ja heidän tuotteisiinsa.
KEKRIKEMUT -hankekokonaisuuden pääpaino kohdistuu lapsille, nuorille ja nuorille aikuisille suunnattuihin ohjelmiin. KEKRIMENU, kokkiopiskelijoille suunnattu reseptikilpailu, on yksi KEKRIKEMUT-tuotannoista. Tavoitteena on, että sekä  ravintolat että laitoskeittiöt ottavat lokakuun lopussa huomioon kekriviikon ruokatarjonnassaan.  
Hanke on kaksivuotinen. Kilpailu järjestetään vuoden 2009 syksyllä. 2010 keväällä valitaan voittajat ja syksyllä toteutetaan kekriajan sekä kilpailun reseptisadon markkinointi.

Hanketta suunnittelee ja toteuttaa ohjausryhmä:
Rehtori Gun Marit Nieminen, Ravintolakoulu Perho

Ruokakulttuuriasiamies Jaakko Nuutila, MTK
Toimittaja Leena Packalén
Ruokapalvelupäällikkö Liisa Rytkönen
, Nurmijärvi
Ravintoloitsija Jarmo Selander
Asiamies Paula Viertola
, Talonpoikaiskulttuurisäätiö
Kulttuurituottaja Päivi Rajakari

 

RESEPTIKILPAILU KOKKIOPISKELIJOILLE

Kekri on syyssadon juhla - herkutellaan yhdessä luonnon ja syyssadon antimilla!


Kilpailun ohjeet

1. Kilpailussa on kaksi sarjaa:
A:  A la Carte annokset: alkuruoka, pääruoka, jälkiruoka
B:  Koulun lounasannokset viikon (5 pv) ajalle
2. Kilpailuun voi osallistua yksi henkilö tai työpari
3. Kilpailun tuomaristo arvioi aterioista seuraavia ominaisuuksia:
- kekriperinteen kekseliäs uusintaminen nykypäivään
- syyssadon monipuolinen hyödyntäminen
- terveellisten ruokailutottumusten edistäminen
- ympäristövaikutusten huomioon ottaminen
4.   A-sarjan annoksen raaka-aineiden kustannus enintään 12 € (ALV 0)
B-sarjan viikon annosten raaka-aineiden hinta oppilasta kohden yhteensä enintään     6 € (ALV 0)
5.  Alkukarsinta suoritetaan reseptien pohjalta. Reseptit tulee jättää marraskuun loppuun mennessä postitse (viimeisen päivän postileima riittää) ja lisäksi sähköpostitse tuottajan osoitteeseen.
6. Jatkoon valitut reseptit arvioidaan aterioiksi valmistettuina. Kummastakin sarjasta palkitaan kolme parasta. Palkintojen arvot: I 600€,  II 300€,  III 200€.
7. Kilpailuun osallistuneet reseptit viedään Talonpoikaiskulttuurisäätiön ylläpitämälle internet-sivustolle  www.kekrimenu.fi, josta ne  ovat vapaasti käytettävissä.

Tuomareina kilpailussa toimivat kokki Markus Maulavirta, rehtori Gun Marit Nieminen, toimittaja Leena Packalén, ruokapalvelupäällikkö Liisa Rytkönen, ravintoloitsija Jarmo Selander.

Tiedustelut kulttuurituottaja Päivi Rajakari
Iso Roobertinkatu 3-5 A 22, 00120 Helsinki
GSM 040-7084469    email: Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen


Laatustrategianäkökohdat

Kekrimenu-kilpailu korostaa laatua ja nuorten tekijöiden ja nuorten kuluttajien osuutta laatuajattelun edistämisessä:
-  reseptikilpailu on kohdennettu kokkiopiskelijoille, jolloin siitä tulee osa ruokapalveluista tulevaisuudessa päättävien arvomaailmaa ja ammatillista osaamista.
- koululounaiden suunnittelussa painotetaan monipuolisuutta, terveellisyyttä, luonnonmukaisuutta ja ennen kaikkea vaihtelua  kouluruokailun rutiineihin. Mottona on: ruokailutottumukset opitaan nuoruusiällä.
- erityistä huomiota hankkeessa kiinnitetään ruokaketjuun ja siihen, miten kaikki osatekijät vaikuttavat laatuun: puhtaat tuotteet – lyhyt kuljetusketju – maukas ruoka.


Tavoitteet

Kekri on merkittävä syyssadon juhla, joka kokoaa perheet, ystävät ja työyhteisöt hyvän ruoan äärelle koteihin, ravintoloihin ja laitoskeittiöihin. Käsitteet ruoka ja kulttuuri yhdistyvät luonnollisella tavalla. Ruokakulttuuri luo  yhteisöllisyyttä ja on syntynyt yhteisöllisyydestä.

Kekrimenu-kilpailu kiinnittää opiskelijoiden huomion syyssesongin tarjoamiin mahdollisuuksiin.

Uudet reseptikokonaisuudet laajentavat kekriajan huomioon ottamista ruokalistojen laadinnassa.

Puhtaat ja aromikkaat kotimaiset raaka-aineet saavat arvostusta.

Koko ruokatuotantoketjun merkitys ja arvostus kasvaa kun ruokaa tarkastellaan kulttuurisena ilmiönä.


Miten arvioidaan tavoitteiden toteutumista?

Lyhyen tähtäimen indikaattorit osoittavat lähinnä hankkeen herättämää kiinnostusta. Niiden pohjalta voi ennustaa, miten hankkeen pidemmän tähtäimen indikaattorit tulevat toteutumaan.

Lyhyen tähtäimen indikaattorit:
- kilpailuun osallistuminen on vilkasta
- kilpailun satona saadaan hyvä reseptivalikoima vapaaseen käyttöön
- ravintoloiden ja laitoskeittiöiden ruokalistoilla otetaan kekriaika huomioon

Pidemmän tähtäimen indikaattorit:
- ruokakulttuurin asema muiden osakulttuurien joukossa vahvistuu
- laitoskeittiöt ja ravintolat listaavat pysyvästi kekriajan vuosiohjelmaansa
- monipuolistumisen seurauksena einesvalmistajien valikoimat lisääntyvät
- laatuajattelun kriteerit täydentyvät: puhtautta, terveellisyyttä ja ympäristöystävällisyyttä tarkastellaan tasavertaisina tekijöinä


Aikataulu

Suunnitteluvaihe:
2009 / 02     Talonpoikaiskulttuurisäätiön hallitus hyväksyy kekrin elvytysohjelman
2009 / 03-05    Yhteistyöverkoston luominen
2009 / 04-06    Kilpailun toteutus- ja markkinointisuunnitelma valmistellaan yhteistyötahojen kanssa. Valitaan tuomaristo.
Toteutus:
2009 / 09-10    Kilpailun tiedotus.
- tiedotuskampanja alan lehdissä
- tiedotuspaketti alan oppilaitoksille
- avataan sivut: www.kekrimenu.fi  Sisältää kekritietoutta sekä kilpailusäännöt ja -ohjeet.
2009 / 10    Suomalaisen kirjallisuuden seura avaa kekriperinteen laajan esittelyn internet-sivustolleen. Sivu linkitetään kekrimenun kotisivustoon.
2009 / 11    Kilpailuehdotukset jätetään marraskuun loppuun mennessä
2010 / 02    Ensimmäinen karsinta reseptien pohjalta
2010 / 03    Toinen karsinta valmistettujen ruokien pohjalta
Hankkeen tavoitteiden vahvistaminen:
2010 / 05    Reseptit sivulla:  www.kekrimenu.fi
2010 / 09-10    Kekrimenun markkinointikampanja laajalle yleisölle, ravintoloille ja laitoskeittiöille.